Kalle Päätalo

User avatar
Sony
Posts: 18269

Kalle Päätalo

Post#1 » 15 Nov 2013 21:50

Kalle Päätalon sotavuosista syntyy kokoillan elokuva


http://yle.fi/uutiset/kalle_paatalon_so ... on_ref_map

Lähes kaksi miljoonaa euroa maksavan elokuvatuotannon on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Elokuvaa kuvataan Kuusamon lisäksi Taivalkoskella.


Image
Kalle Päätalo

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#2 » 17 Nov 2013 09:39

http://vaalanmaa.kuvat.fi/kuvat/Tieaihe ... n+alueelta.
Tieaiheisia kuvia koillismaalta 1971.

Image
Kalle Päätalon kotitalo myydään Tampereella

Suomalaisen kirjallisuuden tarkimmin kuvattu rakennus, professoriKalle Päätalon kotitalo myydään lähiaikoina. Oululaisessa Kaleva-lehdessä kerrottiin viime perjantaina, että Kalle Päätalon kotitalo myydään ja puretaan. -Huhu talon purkamisesta on perätön. Tämä on niin hyvä talo, että tällä alueella ei ole monta. Tätä ei edes saa hajalle. Kymmentuumaiset naulat on joka paikassa mihin vain naula on lyöty, Leena Päätalo sanoo. Leena Päätalo muuttaa kerrostaloon Tampereen Hämeenpuistoon. Uudessa asunnossa tehdään parhaillaan remonttia. Kalle Päätalon toivomus oli, että hänen kotitalostaan ei tehdä museota. Päätalon kotitalo sijaitsee Tampereen Viialassa Kirvestie 22:ssa. Päätalo rakensi talon sotien jälkeen rintamamiestontille.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 01957.html

Sellainen, ettenkö ilikiäisi siitähi kertoa Kaarina Naski TAMPERE – Mitä sinä taas olet käynyt siellä kollaamassa? saattoi Kalle Päätalo murahtaa vaimolleen huomattuaan kirjailijankammiotaan siivotun. – Minä vain vähän pölyjä pyyhin, mutta laitoin kyllä kaikki paikalleen ihan samalla tavalla. – Samalla tavalla? Ja kuitenkin lyijykynät ovat kuulakärkikynien lokerossa! – Kynäkoteloa myöten pikkutarkka mies. Sellainen oli Kalle, sanoo Leena Päätalo, pyyhkii kämmenselällä vastikään poskille herahtaneita kyyneleitä ja nauraa
http://www.kp24.fi/uutiset/17789/kello3.swf

– Se oli Hermannille hirveä paikka, kun isä kertoi aikovansa jättää rakennusmestarin työt ja ryhtyä vapaaksi kirjailijaksi: ”Meinaa tappaa nälkään akkansa ja lapsensa”, ukko sadatteli aidosti järkyttyneenä, kertoo Kalle Päätalontytär Elina Oksanen. Päätalon Iijoki-sarjan kirjoista tuttu Hermanni on päähenkilönä teoksessa Isäni Hermanni, jonka on Päätalon kirjasarjan tekstien pohjalta koonnut dramaturgi Miisa Lindén.Päätalomaisiin mittoihin yltävä teos antaa värikkään kuvan isä-poika -suhteen kehityksestä lapsuudesta isän kuolemaan saakka.
http://www.ts.fi/kulttuuri/1073926516/K ... en+tarinat

Iso entinen savottakämppä Liesijoen rannalla Seitsemisen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Alkuperäisen kämpän rakensi Kalle Päätalo mutta päärakennus paloi ja sen tilalle rakennettiin vuonna 1959 uusi kämppä. Kalle Päätalon rakentama tallirakennus on vielä jäljellä. Tallirakennusta aletaan kunnostamaan lähitulevaisuudessa. Kämpässä on viisi makuuhuonetta:
http://www.jaulinkampat.fi/fi/vuokratta ... lin-kamppa


Kalle Päätalo -jaulin metsäkämpän tallirakennus 1946


Kalle Päätalo- Jaulin kämpältä Liesijoen sillalle


Kalle Päätalo Jaulin metsäkämpän saunarakennuksen paikka


Kalle Päätalo Jaulin metsäkämpän saunarakennuksen paikk


Kalle Päätalon maisemissa -Jaulin kämpillä sillan alla.


Liesijoki- Kalle Päätalon maisemissa

User avatar
Sony
Posts: 18269

Kalle Päätalo: Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Post#3 » 17 Nov 2013 09:47

Kalle Päätalo: Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Kenttärata Isokummun asema: Kalle Päätalo


Kalle Päätalo.Kummun Patruunan talo.
Saksalaisten vankileiri ja asema sijaitsi Isokummussa Taivalkoskella.


Kalle Päätalo- kenttäradan ylityspaikka Iijoessa

Rakentaminen vankityövoimalla
Rata kulki Hyrynsalmen, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin saksalaisen Todt-organisaation, Kenttärangaistusleiri III:n saksalaisten rangaistusvankien ja venäläisten sotavankien pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai paikalliselta väestöltä nimityksen Kuolemanrata. Saksalaisista vangeista suurin osa oli tuomittu saksan rikoslainsäädännön mukaan[1] Sotavangeista pääosa oli neuvostoliittolaisia, runsaasti heitä oli mm. Donin Rostovista.lähde?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrynsalme ... %C3%A4rata


Kenttäradan 70 v. muistojuhla 29.9.2013


Kenttäradan 70v. muistojuhla osa 2

Tätä linkkiä klikaamalla pääset katsomaan kenttäradan reittiä Google Maps sovelluksessa.
https://maps.google.fi/maps/ms?msid=200 ... dg=feature

Image
Kenttärata Kuusamo-Hyrynsalmi veturitalleja 1943

Image
Veturi ylittää siltaa kenttäradalla


HF130C Frankfurter Feldbahnmuseum D20

Kuvia siitä mitä on jäljellä saksalaisten vuosina 1942-1944 Kiestingin-Uhtuan suunnan rintaman kuljetuksia varten rakennuttamasta kenttäradasta.
http://vaunut.org/sarja/534

Image
Heinäpaalien kuljetusta kohti pohjoista 1943 kolmella veturilla.

Image
Kenttärata kuusamo-Hyrynsalmi

Image
Lumenaurausta kenttäradalla

Image

Image
kenttärata haisevanvaara

Image
kenttärata lähellä pesiökylää

Image
kenttärata rakennustyö

Image
kenttärata siltatyö junnosuo

Kenttäradat ovat kapearaiteisia, 75 sentin raidelevyisiä ratoja, ja niitä rakennettiin lähinnä sota-aikana nopeita rintaman huoltokuljetuksia varten.

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata alkoi Hyrynsalmelta ja kulki Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kokonaispituudeksi radalle tuli 178 kilometriä, ja sen rakentaminen Hyrynsalmelta Kuusamoon kesti kaksi vuotta. Radan rakentamista suunniteltiin myös Kuusamosta eteenpäin Kiestinkiin, mutta tätä rataosuutta eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa.

Liikennepaikkoja kenttäradalla oli 25. Varsinaisia asemia olivat muun muassa Vääkiö Suomussalmella, Korvua ja Isokumpu Taivalkoskella sekä Sänkikangas Kuusamossa. Liikenteen johtokeskus sijaitsi radan alkupäässä Hyrynsalmella. Tukikohtina rakentajajoukot pitivät Suomussalmen Vääkiötä sekä Taivalkosken Korvuata ja Isokumpua. Saksalaisten huoltokeskukseksi muodostui Kuusamo.
http://www.kirjastovirma.net/kenttarata

Taivalkoskelle puuhataan Kenttärata-museota
Sodanaikaisen Kenttäradan ympärille suunnitellaan museota Taivalkoskella. Suunnitelman mukaan museosta tulisi Raatteentie -tyyppinen kokonaisuus.
http://yle.fi/uutiset/taivalkoskelle_pu ... ta/5925859

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#4 » 17 Nov 2013 10:00

Image
Tässä kohtaa kenttärata ylitti Iijoen.

Image
Kenttäradan muistomerkki

Image
Kenttäradan muistomerkki

User avatar
Sony
Posts: 18269

Kalle Päätalo: Suku

Post#5 » 17 Nov 2013 10:04

Kalle Päätalo: Suku

1. Priita Stiina (Riitu) Johanneksentytär Neulikko, Päätalo, s. 8.2.1896, k. 7.7.1974 Taivalkoski. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Lauri Herman (Herkko) Päätalo, s. 30.5.1889 Taivalkoski, k. 28.4.1964 Taivalkoski. Vanhemmat Aukusti Jaakopinpoika Päätalo, s. 27.6.1868 Taivalkoski, k. 8.1.1952 Taivalkoski ja Elsa-Leena Lohilahti, Päätalo, s. 27.4.1866, k. 28.10.1929 Taivalkoski.
Lapset:
Kaarlo Alvar (Kalle), s. 11.11.1919 Taivalkoski, k. 20.11.2000 Tampere
Martta, s. 13.12.1922 Taivalkoski, k. 9.11.1974 Taivalkoski
Hermanni (Manne), s. 1.1.1925 Taivalkoski, k. 2.9.1947 Taivalkoski
Elli Edith, s. 8.7.1927 Taivalkoski, k. 2003
Alma Terttu, s. 28.5.1930 Taivalkoski
Aune Valpuri, s. 21.6.1934 Taivalkoski
Suoma Kaarina, s. 20.5.1937 Taivalkoski, k. 17.5.1996 Taivalkoski

Taulu 2
2. Johannes (Juho) Larsinpoika Neulikko, s. 4.8.1857 Taivalkoski,Jokijärvi, k. 12.11.1904 Taivalkoski. Vanhemmat Lars Juhonpoika Vääräjärvi, Neulikko, s. 15.4.1833 Pudasjärvi ja Caisa Lisa Paavontytär Vanhala, Väärä,Neulikko, s. 20.5.1834 Pudasjärvi.
Puoliso: Elsa Laurintytär Kaikkonen, Neulikko, s. 11.4.1865 Suomussalmi, k. 13.3.1906 Taivalkoski. Vanhemmat Lars Matinpoika Kaikkonen, s. 12.3.1820 Suomiussalmi ja Greta Antintytär Huttu, Kaikkonen, s. 4.10.1824 Suomiussalmi.
Lapset:
Lauri, s. 21.6.1885 Taivalkoski, k. USA
Anna Kaisa, s. 2.8.1886 Taivalkoski, k. USA
Margaretha, s. 10.2.1888 Taivalkoski, k. 23.1.1889 Taivalkoski
Madlena, s. 22.7.1889 Taivalkoski
Valpuri, s. 22.7.1889 Taivalkoski
Jaakko, s. 11.8.1891 Taivalkoski
Elsa Liisa, s. 18.3.1893 Taivalkoski
Mathilda, s. 15.3.1894 Taivalkoski, k. 15.5.1906 Taivalkoski
Priita Stiina (Riitu), s. 8.2.1896. Tauluun 1.
Juho, s. 18.12.1899 Taivalkoski, k. 1.1.1900 Taivalkoski
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17205

http://www.jurvansuu.net/S%C3%A4kkinen% ... A4rvi.html



Image
Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012 Mäkelän talo.

Aukusti Jaakopinpoika Päätalo, s. 27.6.1868 Taivalkoski, k. 8.1.1952 Taivalkoski.
Puoliso: 23.6.1887 Elsa-Leena Lohilahti, Päätalo, s. 27.4.1866, k. 28.10.1929 Taivalkoski.
Lapset:
Aadolf Päätalo, s. 7.6.1888 Taivalkoski, k. 7.8.1888 Taivalkoski.
Lauri Herman (Herkko) Päätalo, s. 30.5.1889 Taivalkoski, k. 28.4.1964 Taivalkoski
Jaacob Jalmari Päätalo, s. 21.12.1890 Taivalkoski, k. 7.2.1945 Taivalkoski.
Juho Aukusti Päätalo, s. 14.8.1894 Taivalkoski.
Aate Päätalo,.
Karl Gustav (Kalle) Päätalo,.
Jenny Maria Päätalo, s. 9.3.1898 Taivalkoski, k. 6.4.1919 Taivalkoski.
Arvid (Arvi) Päätalo, s. 1904 Taivalkoski, k. 23.12.1969 Taivalkoski.
Lyyli Päätalo,.

Kalle Päätalo, päätalopäivät 2012: Kallioniemestä otettu kuva järvelle päin.
Attachments
Taivalkoski-2.7.2012-Sony-580-015.jpg

User avatar
Sony
Posts: 18269

Kadonnut Tampere: Pikatalot helpottivat asuntopulaa

Post#6 » 17 Nov 2013 10:09

Kadonnut Tampere: Pikatalot helpottivat asuntopulaa | Radio | Areena | yle.fi

Image
Pikatalot

Nämä ensimmäiset pikatalot rakennettiin Kalevantien vierelle. Neliöitä taloissa oli 21,5.

Pikatalot rakennettiin Kalevankankaalle asuntopulan helpotukseksi sodan jälkeen. Asuntotilanteen parannuttua taloista tuli sosiaaliasuntoja. Kaksi kymmenen talon ryhmää tunnettiin myös etu- ja taka-Intiana. Pikataloja naapuritalonn näkökulmasta muistelevat Jorma ja Maija-Liisa Iwendorff ja Anna-Liisa Ahlman. Toimittaja: Mauri Tikkamäki.

kauttaKadonnut Tampere: Pikatalot helpottivat asuntopulaa | Radio | Areena | yle.fi. http://areena.yle.fi/radio/1296438

Salli Lisäkäs ja hänen miehensä olivat saaneet asunnokseen kalevankankaalle rakennetuista pikataloista huoneiston.Alue sai nimekseen intiaanikylä ja nuo vaatimattomat rakennukset oli tarkoitettu väliaikaieen käyttöön. toukokuussa 1995 poistui viimeinen asukas alueelta ja loput rakennukset purettiin.

Tamperelainen 26.1. 1961Lehti esitteli laajassa artikkelissa aikansa sankareita: Kalevantien pikataloissa eläjiä eli Intiaanikylän asukkaita. Otsikko oli raflaava: ”Tampereen slummi”. Pikatalot rakennettiin sotien jälkeen tilapäisiksi, mutta kirjoittaja ihmetteli, kuinka niissä yhä asuttiin. Samaa muuten ihmeteltiin vielä 1990-luvun puolivälissä, jolloin viimeiset Intiaanikylän hökkelit purettiin.

– Asuntopulaa Tampereella ei ole voitettu, kertoi kaupungin edustaja, ja niinpä pikataloihin asutettiin edelleenkin vähäväkisiä, yksinäisiä äitejä ja vanhuksia.

Intiaanikylän kodit olivat vajaan 25 neliön yhden huoneen asumuksia. Auvisten viisihenkinen perhe valitteli ahtautta, mutta toisaalta kiitteli halpaa vuokraa. ”Alkuasukas” Heinosen perhe kertoi, että vesi piti hakea ulkoa, laski kannettava pihan perälle ja tarpeet hoidettava kivenheiton päässä ulkohuusseissa.

Nimimerkki Slummi-Mazu päätti inhorealismia sivuavan kirjoituksensa:

– Ikkunaruutujen kulmissa oli jäätä, ja rouva Auvinen työnsi pökköä pesään. Pakkanen kiristyi ulkona. Savut nousivat pystysuorina Intiaanikylästä.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/1 ... uttiin-yha

User avatar
Sony
Posts: 18269

Jaulin metsäkämpän tallirakennus

Post#7 » 17 Nov 2013 10:15

Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)


Kalle Päätalo -jaulin metsäkämpän tallirakennus 1946


Kalle Päätalo- Jaulin kämpältä Liesijoen sillalle
Attachments
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-039.jpg
Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-026.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-027.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-028.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-029.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-031.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-032.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-033.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-034.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-035.jpg
Jaulin metsäkämpän tallirakennus (Kalle Päätalon rakentama)
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-036.jpg

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#8 » 17 Nov 2013 16:38

Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus
Attachments
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-036.jpg
Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-036-001.jpg
Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-037.jpg
Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus
Handycam-Koveron-pirtti-31.8.2013-038.jpg
Kalle Päätalon rakentama Jaulin metsäkämpän tallirakennus

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#9 » 17 Nov 2013 18:48

Kalle Päätalo: Hautapaikat


Laina Päätalon veljen hauta Aitolahden sankarihautausmaalla


Kalle Päätalo - Alli Kuusisen hauta 2013 Messukylän hautausmaa

Image
Alli Kuusinen: Lehtonen Amanda 30.9.1903-21.9.1979
Attachments
Ojala.PNG
1: OJALA, LEONARD VILHELMI
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti muurari
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 4./II/JR 8
joukko-osastokoodi
syntymäaika 28.06.1920
synnyinkunta
kotikunta Aitolahti
asuinkunta
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 21.09.1941
kuolinpaikka Matrossa
kuolinkunta
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Tampere Aitolahti.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#10 » 17 Nov 2013 19:01


Hiltula Jaakko(Hiltu Jaska) 1900-1965- Taivalkoski kaakkurivaaran hautausmaa 2013

Image
Jaakko Hiltula (Hiltu Jaska)
Image
Jaakko Hiltula (Hiltu Jaska)


Toivo Räisänen Taivalkosken hautausmaa 2013

Image
Toivo Räisänen

Image
Vas. Toivo Räisänen ja Kalle Päätalo oikealla.
Attachments
Handycam-Kuusisen-hauta-speedboat-20.7.2013-0031.jpg
Alli kuusisen hautapaikka messukylän hautausmaalla
Handycam-Kuusisen-hauta-speedboat-20.7.2013-0071.jpg
Alli kuusisen hautapaikka messukylän hautausmaalla
Handycam-Kuusisen-hauta-speedboat-20.7.2013-0081.jpg
Alli kuusisen hautapaikka messukylän hautausmaalla
andycam-kallioniemi-1.7.2013-013.jpg
Toivo Räisänen 1919-1941 Taivalkosken sankarihautausmaa.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#11 » 17 Nov 2013 19:08


Päätalo Manne, hauta.

Image
Manne Päätalo


Kalle Päätalo, Kaakkurivaaran siunauskappeli.


Päätalo, Hermannin ja Riitun hauta.

Image
Herman ja Riitu Päätalo


Päätalo Olavi,Taivalkosken hautausmaa. Päätalo Olavi oli Kalle Päätalon serkku.

Image
Päätalo Olavi, Betty ja Kaisu


Kalle Päätalo Messukylä, hautapaikka.

Image
Vas. Nikolai Jokisalo, Kalle Päätalo kuvassa oikealla


Kalle päätalo 11.11.1919-20.11.2000.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#12 » 10 Dec 2013 12:52

Iijoki-sarja

Huonemiehen poika (1971)
Tammettu virta (1972)
Kunnan jauhot (1973)
Täysi tuntiraha (1974)
Nuoruuden savotat (1975)
Loimujen aikaan (1976)
Ahdistettu maa (1977)
Miinoitettu rauha (1978)
Ukkosen ääni (1979)
Liekkejä laulumailla (1980)
Tuulessa ja tuiskussa (1981)
Tammerkosken sillalla (1982)
Pohjalta ponnistaen (1983)
Nuorikkoa näyttämässä (1984)
Nouseva maa (1985)
Ratkaisujen aika (1986)
Pyynikin rinteessä (1987)
Reissutyössä (1988)
Oman katon alle (1989)
Iijoen kutsu (1990)
Muuttunut selkonen (1991)
Epätietoisuuden talvi (1992)
Iijoelta etelään (1993)
Pato murtuu (1994)
Hyvästi, Iijoki (1995)
Pölhökanto Iijoen törmässä (1998)

Image
Kalle Päätalo: Huonemiehen poika (1971)

Image
Kalle Päätalo: Tammettu virta (1972)
Attachments
Kalle Päätalo Kunnan jauhot 001.JPG
Kalle Päätalo: Kunnan jauhot (1973)
Kalle Päätalo Täysi tuntiraha.JPG
Kalle Päätalo: Täysi tuntiraha (1974)
Kalle Päätalo nuoruuden savotat 18.1.2011 004.JPG
Kalle Päätalo: nuoruuden savotat (1975)
Kalle Päätalo Loimujen aikaan 1976 003.JPG
Kalle Päätalo: Loimujen aikaan (1976)
Kalle Päätalo Ahdistettu maa 19.3.2012 001.JPG
Kalle Päätalo: Ahdistettu maa (1977)
Kalle Päätalo Miinoitettu rauha 14.4.2012 001.JPG
Kalle Päätalo Miinoitettu rauha (1978)
Kalle Päätalo Ukkosen ääni.3.8.2012 001.JPG
Kalle Päätalo: Ukkosen ääni (1979)
Kalle Päätalo,Liekkejä Laulumailla 25.8.2012 006.JPG
Kalle Päätalo: Liekkejä Laulumailla (1980)
Kalle Päätalo 18.9.2012.Tuulessa ja Tuiskussa 001.JPG
Kalle Päätalo: Tuulessa ja Tuiskussa (1981)
Kalle Päätalo Tammerkosken sillalla 18.10.2012 004.JPG
Kalle Päätalo Tammerkosken sillalla (1982)
Kalle Päätalo Pohjalta ponnistaen 13.11.2012 006.JPG
Kalle Päätalo Pohjalta ponnistaen (1983)
10.12.2012 Kalle Päätalo Nuorikkoa näyttämässä 003.JPG
Kalle Päätalo: Nuorikkoa näyttämässä (1984)
Kalle Päätalo Nouseva maa. 7.1.2013. Sony 580 001.JPG
Kalle Päätalo: Nouseva maa. (1985)
Sony  Kalle Päätalo Ratkaisujen aika 21.4.2013 002.JPG
Kalle Päätalo: Ratkaisujen aika (1986)

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#13 » 10 Dec 2013 13:55

Kirjailija, professori Kalle Päätalo on kuollut. Iso lähtö tuli Kalle Päätalon kohdalle myöhään maanantai-iltana. Päätalo oli 81-vuotias.

Kuolema ei tullut Kalle Päätalolle yllätyksenä. Vakavasti sairas kirjailija oli jo vuosien ajan varautunut lähtemään.

-Jokaisen on ennemmin tai myöhemmin lähdettävä viimeiselle reissulle. En tunne siitä murhetta enkä pelkää sitä. Lähden levollisin mielin, Kalle Päätalo kertoi lokakuussa.

-Olen säilyttänyt mielenrauhan. En tunne ainakaan toistaiseksi pelkoa. Kuka sen tietää, miten käypi sitten lopussa, Päätalo pohti.

-Paljon lohtua on tuonut se, että minulla on runsaasti lukijaystäviä. Heiltä olen saanut valtavasti tukea, Päätalo kertoi.

Kalle Päätalo taisteli syöpää vastaan uskomattoman pitkään. Toinen keuhko poistettiin 1994 ja toisestakin oli vain osa jäljellä. Ennuste ei ollut hyvä, mutta Päätalo sinnitteli vuodesta toiseen.

Viime vaiheessa tapahtui käänne. Päätalo joutui kärsimään sietämätöntä kipua. On mahdollista, että syöpä oli edennyt luustoon saakka.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 41621.html

Päivitetty 20.1.2010 12:32, julkaistu 20.1.2010 09:32.

Riitun piippu jäi Perälään

Sirpa KortetPerälän Ainon ja Joukon hyllyssä on harvinainen Päätalon teos. Nuoruuteni savotat-kirjan etulehdillä ennen painomustekirjaimia on kaunista sinistä kaunokirjoitustekstiä. Teksti on aito käsialanäyte Kalle Päätalolta sydäntalvelta vuodelta 1975. Päätalo kävi tuolloin Vihannissa kirjaston 100-vuotisjuhlassa. Samalla reissullaan hän halusi vierailla Korvenkylässä, Perälän pirtissä, kiittämässä talonväkeä sotavuosien kokemuksista. Kirjoituksessaan Kalle ei säästele Perälän perheelle osoittamia lämpimiä ajatuksiaan.

Vierailun taustalla ovat Kallen Riitu-äidin ja Kallen sisarusten evakkoajat. Riitu ja lapset viettivät osan tuosta ajastaan Korvenkylässä. Kalle oli tuolloin jo nuorukainen, joka suoritti omaa asepalvelustaan.

– Riitu on jättänyt Kallesta armeija-aikaisen valokuvan muistoksi Milka-äidilleni, vihantilainen Jouko Perälä muistelee.

Valokuva löytyi hiljattain edesmenneen Milkan puisesta valokuva-arkusta. Kuvan taakse on kirjoitettu saatetekstiä vuonna 1940.

Evakkoajoista Jouko Perälä muistaa sen, että Perälän kodissa majoitettuna oli kaikkiaan neljä perhettä. Naapuritaloihinkin heitä majoitettiin. Osasta näistä perheistä tuli myös Joukolle ja hänen perheelleen tuttuja. Yhteyttä pidetään edelleen esimerkiksi Suomussalmelta tulleisiin evakkoperheisiin. Päätalojen evakkoajan tapahtumat Joukolle ovat välittyneet juuri äidin kertomuksien perusteella.

– Milka-äiti kertoi Riitun auttaneen Perälässä kodin askareissa. Se topakkuushan Riitusta välittyy Kallen kirjoittamien kirjojenkin perusteella, Perälä jatkaa.

Yksi elävä legendakin Riitun toimeliaisuudesta on jäänyt mieleen.

– Äidin kertoman mukaan Riitu oli ollut auttamassa navettatöissä. Piippu hampaissa, kuten normaalistikin. Yhtäkkiä lehmä oli huitaissut hännällään niin, että piippu oli lentänyt hänen suustaan virtsalooraan. Siellä se on Perälän entisen navetan paikalla maassa jossain edelleenkin, Jouko kertoo.



Uittopolku vie menneeseen
Tuskin arvasi Kalle Päätalo nuorena Korvuanjoelle uittoon polkua pitkin kulkiessaan, että vuosikymmenien päästä samaa polkua kuljettaisiin ihan huvin vuoksi, ja Kallen itsensä vuoksi.
Vanha uittopolku Metsäkylässä on saanut nimensä Päätalon mukaan.

Vaikka Päätalon juuret ovatkin Jokijärven Kallioniemessä, uitossa hän kulki useimmiten juuri Metsäkylässä. Sieltä oli syntyisin myös Kallen Riitu-äiti.

Paikallinen kyläseura on vuokrannut Metsähallitukselta alueen luontopolkua varten ja merkinnyt sinne reitin. Uittopolun lisäksi reitistössä ovat Satusetän tervatie ja Kondrad Hollon raakkupolku. Polut lähtevät Vääräjärventiestä kohti Korvuanjokea.

"Polkua kulkiessa voi aistia sen, miten Päätalo on täällä tehnyt työtä ja kokenut asioita niin syvällisesti, että hän osannut ne sitten kirjoittaa kiinnostavasti", kyläseuran puheenjohtaja Aini Vääräniemi sanoi.



Retkellä piskuinen osallistujajoukko


Aini Vääräniemi oli torstaina oppaana Päätaloviikon ohjelmaan kuuluneelle lähes kahden tunnin uittopolkuretkelle, jolla oli kymmenkunta kiinnostunutta mukana.

Yhtään varsinaista turistia ei nyt ollut joukossa. Kaikilla oli jonkunlainen yhteys Metsäkylään.

Yksi heistä oli kuusamolainen Anitta Vääräniemi, Metsäkylästä lähtöisin. Vaikka oma kesämökki on vain muutaman kilometrin päässä uittopolusta, vasta nyt hän ensimmäistä kertaa sen kiersi. "Lapin olen kyllä kolunnut hyvin tarkkaan, mutta omat lähiseudut jääneet osin näkemättä. Nyt tunsin oikein piston sydämessäni, että tänne on lähdettävä."

Aini Vääräniemikin on omat Päätalonsa lukenut, tosin ei läheskään kaikkia mestarin kirjoja. Hän lukee valikoiden ja hakee usein juuri oman kylään liittyviä asioita kirjoista. "Nuoruuden Savotat, Kunnanjauhot ja Huonemiehen poika ovat minulle ne mieluisimmat. Päätalo kuvaa tilanteita hyvin elävästi."

Juvalaisella Lasse Ylösellä on siteitä Metsäkylään vaimon siskon kautta. Päätalon kirjoja miehellä on kotona pitkät hyllyrivit ja ne ovat moneen kertaan luettuja. "Nyt olen alkanut miettiä, että ketähän kirjailijaa alkaisin seuraavaksi lukea, mutta se on vielä löytymättä."

Paikan päällä käymällä kirjoissa kerrotut asiat tulevat vielä läheisemmiksi. "Nyt tuntuu jo siltä, kuin tulisi kotipitäjään."

Espoolainen Miina Parviainen kävi hakemassa vuosikymmeniä sitten miehen Metsäkylästä. Tai oliko se toisinpäin, Jouni haki Miinan.

Miina Parviaiselle Päätalon murre on luettuna outo ja siksi hän ei kirjoja juuri lue. Silti kirjat ovat tulleet osin tutuiksi. Jouni nimittäin lukee ääneen kirjoja vaimolleen. "Yleensä siinä hänellä menee ensin puoli tuntia nauraessa, kun yrittää alkaa lukea jotain hauskaa juttua."

Jouni Parviainen opettaa timpureita ja hän on kehottanut nuoria miehiä lukemaan Päätaloa, jotta oppisivat kunnon timpureiksi.



Uittotarinoita matkaeväänä


Polun varrella Aini Vääräniemi kertoilee Päätaloon ja uittoon liittyviä tarinoita. "Nyt tulee sellainen olo, että on kirjoja taas alettava lukemaan", Anitta Vääräniemi sanoi.

"Kuinkahan monta vuotta se Kalle kulki tätä uittopolkua", Lasse Ylönen kyselee oppaalta. Hän ei heti vastausta osaa sanoa, mutta Pentti Kaikkosella tulee neuvo: "Sen tiedonhan sinä löydät kirjoista."

Aini Vääräniemi vie välillä retkueen polulta syrjään ja näyttää suuren ikihongan, jonka kyljessä on iso pahka.

"Sehän on Kallelta jäänyt honkaan reppu", keksii Pentti Kaikkonen.


Anne Hentilä
kaleva.fi/uutiset/uittopolku

Ei olekkaa Neulikon vartalosa hurraille sijaa! Onko vielä kolomesakymmenesä ja hartijat jo köyrysä.Lausahti pudasjärven mies Kallen enosta tukinuitossa.

h
Lippamo-Lasin pirtti:Lippamoniemi,ainoa asumus Korvuanjoen varrella Sillankorvan ja Suolihaarojen välisellä osuudella,useamman peninkulman matkalla.
Yöllä ennen kello kolmea Tukkilaiset kävivät kahvilla Lippamonniemessä.Päätalo Herkko kuuluu nousseen raivoon ja on pitäny viijä köysissä Oulun piirille,puheltiin pirtissä ja tottahan tämä puhe sattui myös kallen korviin kuulumaan.


Latvajärvestä alkanut uitto päättyi Suolijokihaaroihin.Tästä etenpäin tukit olivat yhtiön miesten vastuulla.
Veneet ja muut tukinuitossa tarvittavat romppeet kuljetettiin piirikonttorin rantaan.
Kalle se meni nukkumaan talon pirtissä pöydän alle kun lattia oli töpö täysi kuorsaavia tukkilaisia.Iltapuolella hän sitten heräsi siihen kun naamalle tipahteli jauhopölyä.Pöly oli lähtöisin leipää leipovan emännän käsistä.
Kalle kun avasi silmänsä niin sieltä näkyi suoraan emännän hameen alle,jalat kahta puolta kallen pään vieressä.
Tuohon aikaan ei naiset pitäneet pikkuhousuja ja Kalle ei paljoa uskaltanut ylöspäin katsella.

Päätalokeskus kertoo kirjailijan tarinaa
Vuonna 2000 kuollut kirjailija Kalle Päätalo liikuttaa yhä väkeä. Satoja hänen tuotantonsa ystäviä kokoontuu joka kesä Päätalopäiville Taivalkoskelle, jonne viime heinäkuussa avattiin kirjailijan syntymän 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Päätalokeskus.
Päätalo lahjoitti toistakymmentä vuotta sitten rekkalastillisen esineistöä ja kirjallista materiaalia Päätalo-instituutille. Viime kesään asti aineisto oli varastoituna kiinnostuneiden ulottumattomiin.

Päätalokeskuksen näyttelyn ytimenä on kirjailijan Tampereen kodissa sijainneen kirjoittajakamarin rekonstruktio. Se on pikkuesineitä myöten siinä kunnossa, jossa se oli Päätalon työskennellessä.

Kirjailijan elämänkulku hahmottuu kirjoittajakamaria ympäröivän näyttelytilan vitriineissä. Näytteillä on kirjava kavalkadi esineistöä lapsuus- ja nuoruusvuosilta, sota-ajalta ja rakennustyömaiden arjesta.

Taivalkosken kirjaston yhteydessä oleva keskus on toteutettu pääosin EU-rahoituksella. Taivalkoskella on myös Päätalo-instituutti sekä kirjailijan museoitu lapsuudenkoti Kallioniemi Jokijärven rantatörmässä.

Nuorukainen luki salaa

Päätalo on metsä- ja rakennustyön sekä koillismaalaisen elämänmenon kuvaaja. Hänen tuotantonsa syntyi sisun ja huonommuudentunteen siivittämänä. Päätalo kiinnostui kirjallisuudesta jo nuorena, mutta silloinen elämänpiiri ei kannustanut alalle. Nuorukaisen piti lukea kirjoja salaa. Kallein aarre oli Waltarin opus Aiotko kirjailijaksi?

Sota katkaisi kirjalliset pyrinnöt. Haavoittuminen aiheutti pitkän sairaalakierteen, ja sotavuosien kiihkeä elämänjano johti sukupuolitautiparantoloihin. Paluu siviiliin ei ollut helppo. Sodan aikana solmittu avioliitto ei tarjonnut avaimia onneen. Lopullinen irtautuminen juurilta ja asettuminen Tampereelle sekalaisiin töihin tuntui raskaalta. Sodan vammat vaivasivat. Suunta oli kuitenkin selvä: eteenpäin.

Päätalon onnistui ponnistaa kansakoulupohjalta teknilliseen kouluun opiskelemaan rakennusmestariksi. Viisikymmenluvun Päätalo veti rakennustyömaita pääosin Tampereen seudulla ja kirjoitti vapaa-aikoinaan. Sodan jälkeen jatkunut sinnikäs kirjoitustyö johti läpimurtoon vuonna 1958, jolloin ilmestyi esikoisromaani Ihmisiä telineillä.

Yhä uusia lukijoita

Nykylukijalle Päätalo antaa vertaistukea ankarien koettelemusten keskelle. Runsaslapsista perhettä koetteli isän henkisestä romahduksesta alkanut köyhyys ja ajautuminen kunnan elätiksi. Karsastava ja puhevikainen Kalle häpesi itseään ja elämänpiiriään, mutta näännyksiin asti työskentelemällä hän lunasti paikkansa yhteisössä, jossa ihmisen arvo mitattiin kyvyllä tehdä ruumiillista työtä. Elämä oli ankaraa.

Vuonna 1979 perustetun Päätalo-seuran puheenjohtajan Raimo Aron mukaan lisääntynyt kiinnostus mikrohistoriaan tuo yhä uusia lukijoita Päätalon pariin. Päätalo-seura on jäsenmäärältään suurin maamme noin 50 kirjailijanimikkoseurasta.

Iijoki-sarjaa puolestaan pidetään yhtenä avaimena Suomen itsenäisyyden ajan historiaan, yhteiskunnan muutokseen ja vuosikymmenten takaiseen arkielämään.

Muusikko-kirjailija Juice Leskinen totesi kerran haastattelussa, ettei ymmärtäisi mitään Suomen lähihistoriasta, ellei olisi lukenut Iijoki-sarjaa.

STT, SEPPO SIMOLA

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#14 » 10 Dec 2013 14:34

Kalle Päätalon Iijokisarjan myötä on keskisen Iijokilaakson paikkoja nimineen tullut laajalti suomalaiseen tietoisuuteen.

Taivalkosken nimi johtuu Iijoen samannimisen väkevän kosken nimestä. Nimen antoivat jo keskiajan veneilijät, eränkävijät ja karjalaiset kauppamiehet, joutuessaan taivaltamaan veneineen sekä myötä- että vastavirtaan maitse kosken ohi. Vielä 1600-luvun lopulla taivallusta oli helpottamassa hirsistä rakennettu telatie, jota kosken rannalle perustettu Taivalkosken talo oli velvollinen pitämään kunnossa. Kun Oulun porvarit perustivat 1830-luvun lopulla Taivalkoskeen vesisahan, se alkoi koota asutusta ympärilleen. Lopulta Taivalkoski ”ryösti” 1870-luvulla kirkon ja kirkonkylän aseman Jokijärveltä.

Alempana Iijokivarressa Parviaisen kyläkunta sai nimensä Parviaisen talosta, jonka savolainen Heikki Parviainen perusti Kisosjokisuulle (< kisa ’kiima’) jo 1620-luvulla. Jurmun kylän nimi juontuu taas komean Jurmunkosken nimestä. Nimi on lappalaisperäinen: lähtösana on jorbmo ’syvänne, vesipyörre’. Jurmunkosken yläpuolella olevan Pirinkosken nimen takana on rannikon Piri-nimisen talonpojan kalastusnautinta.

Jokijärvi on järvi, jonka läpi virtaa joki, Iijoki. Iijoki laskee Jokijärveen Murhijokena. Kansa on selittänyt nimeä ”vihavenäläisten” eli karjalaisten kanssa syntyneillä murhateoilla mutta tosiasiassa nimi johtunee sanan murha vanhasta merkityksestä ’suuri’. Murhijokea noustaessa joki ”turpeintuu” eli ”turpuu”, levenee, Turpeinen-nimiseksi järveksi. Sen rannalla oli tunnettu ”Keisarin” asuma Ahoniemi-niminen kruununtorppa; sana aho merkitsee vanhaa kaskimaata.

Päätalon kotipaikka, Kallioniemi, sai nimensä talon pihapiirissä olevasta silkokalliosta. Kallioniemen vieressä olevan Saijan nimi johtunee ehkä vielä 1600-luvulla järven rannalla asuneesta Saija-nimisestä lappalaisesta. Naapurissa olevan Simosenrannan nimi tulee Simosen suvun 1760-luvulla perustamasta talosta. Suuren Tyräjärven nimi johtuu järvestä Iijokeen laskevan Tyräjoen ”tyrämäisestä” pullistumasta, Tyrälammesta. Kalle Päätalon sukunimi on paikallissyntyinen niin, että se johtuu vanhan Säkkisen talon toisesta puoliskosta sen jakauduttua kahtia Päätaloksi ja Mäkeläksi. Päätalo-nimen otti sukunimekseen 1800-luvun puolivälissä Lassi Lassinpoika Säkkinen, romaaneista tunnetun Ukkelin, Aukusti Päätalon isoisä. Kalle Päätalo on suoraan alenevassa polvessa noin 1630 Jokijärvelle uudisasukkaana asettuneen savolaisen, Paavali Säkkisen jälkeläisiä.

Selkosen takana Jokijärvellä ovat tutut Kurtin kylä ja järvi. Kurtinjärvi oli vanhastaan nimeltään Syväjärvi, mutta kun Simo Kurtti Iistä asettui sen rannalle 1590-luvulla uudisasukkaaksi, nimi vaihtui.

Läheiselle Korvuanjärvelle perusti Vienasta, Uhtualta, 1700-luvun lopulla tullut Antti Haurinen Lohilahti-nimisen talon. Tästä talosta ja Haurisen eli Lohilahden suvusta oli lähtöisin Kalle Päätalon ämmi, Elsa Lohilahti. Päätalossa oli näin myös Vienan runonlaulajasukujen perimää.



Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 4.1.2004.
Kirjoittaja:
Jouko Vahtola
http://www.kirjastovirma.net/nimentakana/09

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#15 » 10 Dec 2013 14:46

Kalle Päätalon sukunimi on paikallissyntyinen niin, että se johtuu vanhan Säkkisen talon toisesta puoliskosta sen jakauduttua kahtia Päätaloksi ja Mäkeläksi. Päätalo-nimen otti sukunimekseen 1800-luvun puolivälissä Lassi Lassinpoika Säkkinen, romaaneista tunnetun Ukkelin, Aukusti Päätalon isoisä. Kalle Päätalo on suoraan alenevassa polvessa noin 1630 Jokijärvelle uudisasukkaana asettuneen savolaisen, Paavali Säkkisen jälkeläisiä

http://www.kirjastovirma.net/nimentakana/09

http://books.google.fi/books?id=XKTdv1X ... ti&f=false

Kalle Päätalon koko kirjallinen tuotanto on oikeastaan luonteeltaan historiallista. Jo Koillismaa-sarja ja sitä seuranneet jätkäromaanit Viimeisestä savotasta Höylin miehen syksyyn kuvaavat vahvasti todellista historiallista miljöötä, historiallista yhteiskuntaa, sen rakenteita, suhteita, sen murroksia ja keskeisiä tapahtumia. Mutta omaa luokkaansa historiallisuudessa ja kerronnan rehellisyydessä on Huonemiehen pojan aloittama Iijoki-sarja, Juuret Iijoen törmässä. Siinä on kysymys luontevasta kaunokirjallisen ja historiallis-tutkimuksellisen menetelmän yhteensovittamisesta

http://www.kirjastovirma.net/taivalkosk ... lon_iijoki

Taivalkoski: Käyntikohteita

Kallen Äiti,Riitu Päätalo aloitti piipun polton jo kuusivuotiaana. Riitu oli tuolloin piian apulaisena ja sai palkaksi piipputupakkaa.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#16 » 10 Dec 2013 18:24

1: HORSMA, SIMUNA AUKUSTI
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti mv.
sotilasarvo kersantti
joukko-osasto 3./JR 32
joukko-osastokoodi 5393
syntymäaika 18.03.1909
synnyinkunta Taivalkoski
kotikunta Taivalkoski
asuinkunta Taivalkoski
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 25.06.1942
kuolinpaikka Uhtuan suunta
kuolinkunta
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Taivalkoski
hautausmaa Taivalkosk

Horsman Simppa Kallen ihailema tukkilainen(kuningas jätkä)



1: RÄISÄNEN, TOIVO JOHANNES
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti metsätyöm.
sotilasarvo sotamies
joukko-osasto 14./JR 53
joukko-osastokoodi 5036
syntymäaika 27.09.1919
synnyinkunta Taivalkoski
kotikunta Taivalkoski
asuinkunta Taivalkoski
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 15.10.1941
kuolinpaikka Kangasvaara
kuolinkunta
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Taivalkoski
hautausmaa Taivalkoski

JOKISALO, ILMARI
sääty
sukupuoli mies
kansalaisuus NL
kansallisuus NL
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti työmies
sotilasarvo sotamies
joukko-osasto 3./SissiP 5
joukko-osastokoodi
syntymäaika 23.03.1919
synnyinkunta
kotikunta Taivalkoski
asuinkunta Taivalkoski
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 19.02.1940
kuolinpaikka Kiekinniemi
kuolinkunta Kuhmo
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
hautauskunta Taivalkoski
hautausmaa Taivalkoski
lisätieto Syntynyt Pistojärvellä Itä-Karjalassa

Nikolai Jokisalo Kallen lapsuuden kaveri.
Image
Nikolai jokisalo kuvassa vasemmalla,Kalle Päätalo oikealla.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... aekaikki=1

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#17 » 05 Jan 2014 15:34

Selkosen sanomat


https://www.facebook.com/photo.php?fbid ... =1&theater

Kalle Päätalo: Leena Päätalo kertoo elämästään Kallen kuoleman jälkeen.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#18 » 12 Jan 2014 11:14

http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/ ... etuloa.htx

Tervetuloa Päätaloviikolle!
Kalle Päätalo, pohjoissuomalaisen elämänmenon kuvaaja ja suomalaisen kansakunnan historian tallentaja teki Taivalkosken tunnetuksi Iijoki-sarjallaan. Päätalon kirjojen lehdillä ihmisten arki ja elämä heräävät eloon. Taivalkoskella, Päätalon maisemissa, voit elää Kallen kirjoista tutut tarinat todeksi kirjojen tapahtumapaikoilla.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#19 » 29 Jan 2014 17:47

http://kulttuuriperintoinventointi.blog ... staan.html

"Siellä, missä meille ainoastaan revontulet loistivat" - Kenttärata eli Kuoleman rata Taivalkoskella
Tänään tulee kuluneeksi tasan 69 vuotta siitä, kun neuvostoarmeija vapautti Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin. Sen kunniaksi vietetään Vainojen uhrien muistopäivää. Toisen maailmansodan kauhut ja vainot eivät rajoittuneet vain Saksan valloittamille alueille, vaan niitä koettiin myös Suomessa. Saksalaiset rakensivat Todt-organisaation johdolla vuosina 1942-44 Suomeen 178 kilometriä pitkän kapearaiteisen rautatien, joka rakennettiin pakkotyövoimalla. Tätä Kenttärataa olivat rakentamassa venäläiset sotavangit, puolalaiset pakko-otetut työvelvolliset ja saksalaiset rangaistusvangit. Tarkkaa radalla työskennelleiden lukumäärää ei tiedetä, mutta on arveltu, että heitä on ollut yli 3 000. Olot ratatyömaalla olivat kurjat ja saksalaiset julmia, jonka takia rata sai kansa keskuudessa nimen Kuoleman rata. Radan piti kulkea Hyrynsalmelta Kiestinkiin, mutta se ei koskaan täysin valmistunut sodan käännyttyä Lapin sodaksi. Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat osan radasta.

User avatar
Sony
Posts: 18269

Re: Päätalon Kalle

Post#20 » 04 Feb 2014 18:13

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... dia=101827
Vuonna 1946 Oulun väkiluku on noin 30 000. Merikosken vesivoimalaitoksen rakennustyöt ovat kesken ja kauppatorilla pönöttävät Toripolliisiin sijaan linja-auto- ja huoltoasema.

Kalle Päätalo kävi usein Oulun katuja tallaamassa. Mykkäfilmiltä näkee vanhaa Oulun kaupungin maisemaa.

Return to “Kalle Päätalo”

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 3 guests

cron