Sisarusten ikäeron pitäisi olla vähintään kaksi ja puoli vuotta – Liian lyhyet synnytysvälit lisäävät nykyisin terveysriskejä, sanoo professori
Lapset hankitaan Suomessakin yhä tiuhempaan tahtiin. Vanhemmat pelkäävät lasten aiheuttamaa stressiä ja yrittävät rutistaa perheen pikkulapsiajan mahdollisimman lyhyiksi, arvioi tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Jos lasten ikäero on liian pieni, se voi tutkimusten mukaan lisätä sekä lapsen että äidin terveysriskejä.
(KUVA: Sari Gustafsson)
Julkaistu: 23.1. 7:30 Katri Kallionpää HS
Lapset hankitaan nykyisin yhä tiukempaan tahtiin. Syntymävälit ovat lyhentyneet jo niin pieniksi, että ne saattavat olla haitallisia lasten ja vanhempien terveydelle, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
”Vanhemmat tuntuvat pitävän lyhyitä välejä lasten välillä ihanteellisina, eivätkä tiedosta niihin liittyviä terveydellisiä ja jaksamiseen liittyviä riskejä”, Rotkirch sanoo.
Nuoret aikuiset haluaisivat lastensa syntyvän noin kahden vuoden välein – tai ylipäätään mahdollisimman lähekkäin. ”Alta pois ja mahdollisimman nopeasti – tämä tuntuu olevan yleinen asenne”, Rotkirch sanoo.
Hän kehottaa miettimään asiaa tarkemmin.
Alla on laskuri, jossa voit valita ikäeron, mikä on omasta mielestäsi paras. Voit verrata valintaasi Väestöliiton teettämän Perhebarometrin 2015 vastauksiin. Näet myös, millaisia riskejä valitsemasi ikäero aiheuttaa äidille ja lapselle.
Tuoreet tutkimukset osoittavat nimittäin, että jos lasten ikäero on alle kaksi ja puoli vuotta, se lisää sekä fyysisiä riskejä että lasten aiheuttamaa kuormitusta perheessä.
”Raja hyvän ja haasteellisen ikäeron välillä kulkee suunnilleen siinä, kun ensimmäinen lapsi on täyttänyt kaksi vuotta ja kolme kuukautta. Jos synnytysväli on sitä lyhyempi, riskit sekä lapsen että äidin terveydelle kasvavat”, Rotkirch sanoo.
Väestöliitossa mietitään nyt, pitäisikö vanhempia ryhtyä valistamaan neuvoloissa liian tiheiden synnytysten vaaroista. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että vanhemmat odottaisivat vähintään kaksi vuotta, ennen kuin he ryhtyvät yrittämään sisarusta lapselleen.
”Alta pois ja mahdollisimman nopeasti – tämä tuntuu olevan yleinen asenne.” - Anna Rotkirch Naisten synnytysvälit ovat Suomessa lyhentyneet jo pitkään.
Rotkirch arvelee, että taustalla ovat työelämän vaatimukset ja se, että vanhemmaksi tullaan yhä iäkkäämpinä. Vuonna 2016 ensisynnyttäjien keski-ikä oli noussut jo yli 29 vuoden.
Lisäksi leviää ajatus siitä, että perheen pikkulapsivaihe on parempi pitää mahdollisimman lyhyenä.
”Ruuhkavuodet näyttäytyvät nykyisin tosi karmeina. Vanhemmat pelkäävät lasten aiheuttamaa stressiä ja yrittävät rutistaa perheen pikkulapsiajan mahdollisimman lyhyiksi. Tiukka tahti voi kuitenkin pahentaa asiaa. Elämä 1- ja 3-vuotiaiden kanssa voi olla todella rankkaa”, Rotkirch sanoo.
Moni ajattelee myös, että kun lapsilla on mahdollisimman pieni ikäero, he leikkivät keskenään ja vanhempien taakka pienenee. ”Niin voi käydä, mutta tutkimukset kertovat, että yhtä todennäköistä on se, että pieni ikäero lisää lasten riitelyä. Sitä ei voi tietää etukäteen”, Rotkirch sanoo.
Hänen suosituksensa on se, että perheet kasvattaisivat lapsilukua yksi lapsi kerrallaan ja arvioisivat samalla omia voimavarojaan.
Tosin tämä suositus koskee hänen mukaansa vain niitä vanhempia, jotka ovat terveitä ja hedelmällisiä ja voivat vaikuttaa lastensa syntymän ajankohtaan. ”Esimerkiksi raskaaksitulovaikeuksista kärsivät tai iäkkäät vanhemmat eivät voi samalla lailla tietoisesti ajoittaa lapsiaan”, Rotkirch lisää.
Jos lasten ikäero on liian pieni, se voi tutkimusten mukaan lisätä sekä lapsen että äidin terveysriskejä. Jos seuraava raskaus alkaa pian edellisen jälkeen, äidin keho ei ehkä ole ehtinyt toipua riittävästi. Sillä on havaittu yhteys muun muassa ennenaikaiseen syntymään, matalaan syntymäpainoon ja lapsen pienikokoisuuteen raskausaikaan nähden.Toisaalta kahden pienen lapsen hoito lisää vanhempien stressiä. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että äitien ja isien ennenaikainen kuolleisuus lisääntyi niissä perheissä, joissa kaksi tai kolme lasta oli syntynyt alle puolentoista vuoden välein.
Rotkirch muistuttaa, että tutkimuksissa lasten pienien ikäerojen on havaittu myös nostavat vanhempien riskiä erota.
Lasten syntymävälit ovat Väestöliiton mukaan kaventuneet Suomessa sotavuosien jälkeen riskirajoille saakka.
Kun 1950-luvun vaihteessa syntyneiden naisten synnytysväli oli keskimäärin jopa 3,7 vuotta, niin 1970-luvun lopulla syntyneiden naisten synnytysväli oli kaventunut keskimäärin jo 2,8 vuoteen.
Alle kahden vuoden ja kolmen kuukauden synnytysvälit ovat Väestöliiton määritelmän mukaan lyhyitä. Ne saattavat olla ongelmallisia.
Hyvin lyhyiden eli alle 18 kuukauden synnytysvälien osuus ei ole kasvanut, vaan pysynyt noin 10 prosentissa. ”Näissä lienee usein kyse vahinkoraskauksista”, Rotkirch sanoo.
Sen sijaan 18–27 kuukauden välien osuus on noussut 20 prosentista 30:een tutkitulla ajanjaksolla.
1970-luvulla syntyneistä naisista 40 prosenttia sai ensimmäiset lapsensa enintään kahden vuoden ja kolmen kuukauden välein. 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden naisten synnytysväleistä ei ole tutkimustietoa, mutta Rotkirch arvioi, että lyhyiden välien osuus on nyt vieläkin suurempi.
Lainaus:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005534617.html